Harrastusten ja elämysten

Hytölä

Konneveden kylistä Tankolampi, Hytölä ja Hänniskylä sijoittuvat työmatkan päähän niin Äänekoskesta, Laukaasta kuin Jyväskylästäkin. Tällä laidalla Konnevettä kimppakyydit toimivat niin harrastuksiin kuin moniin kunnan ulkopuolisiin työpaikkoihin. Muun muassa Hänniskylän tienhaaran levikkeellä hoituu monet kimppakyyteihin lähdöt. Kyläkuntien sydämenä toimii Hytölän kyläkoulu, jossa lapset saavat tasokasta ja monipuolista opetusta. Koulusta ei puutu nykyajan osaaminen, eikä tekniikka ja silti sillä on kaikki pienen koulun vahvuudet.

Kynsiveden kalapaikat, Hytölän pikkutiet, Hänniskylän marjametsät, Tankolammin ampumarata ja monet muut kohteet tarjoavat elämyksellisiä harrastusmahdollisuuksia luonnon rauhaa arvostavalle. Tämä osa Konnevettä on oiva koti myös niille, jotka päivän työn kaupungissa tehtyään haluavat palata maaseudun rauhaan. Täällä on mahdollista myös kasvattaa lapset rauhallisen maaseudun tahtiin.

SAVONMUAN RAJASEUTUJEN

ISTUNMÄKI

Istunmäki – Tuo Tapani Kansankin laulussa kaihoama kylä Konneveden Savonmuan rajaseudulla, jossa vastuukin jää kuulijalle. Joku onneton on väsymyksen kourissa pää􏰀änyt pysähtyä tähän ja alkanut asuttaa sekä kasvattaa tätä ekosysteemiä jo vuodesta 1552 ja sitkeästi se vaan porskuttaa menemään eteenpäin. Kauneutta on muuallakin, kun pelkästään katsojan silmissä ja Neiturin kanava Pohjois-Konneveden ja Keiteleen välissä on näkemisen arvoinen. Saattaapa siitä kesäaikaan puksutella hyvällä tuurilla läpi Keiteleen puolelle kohtuullisen kokoinen tukkilautta. Talvella taas houkuttelevat kalaisat vesistöt pilkkijöitä – ja lääniähän riittää. Ei tarvitse ihan kylki kyljessä nököttää kalareissulla – ei ehkä ihan niin helposti iske kuuluisa kalakateus. Ja jos isot aukeat järvenselät eivät niin houkuttele, löytyy toki pieniä sympaattsia järviä koluttavaksi.

Istunmäen opinahjo on ollut toiminnassa vuodesta 1893 ja oppia on saatu taannoin jopa juurevilla metodeilla. Silloin ei ollut kuin yksi opetussuunnitelma ja oppia taottiin otsaan erinäisiä kannustimia käyttäen. Onneksi nykyään on hellemmät opetusmetodit käytössä ja koulussa on muitakin aktiviteetteja olemassa ja kerhotoiminta koulun jälkeen on vireää.

Kesäaikaan ruuan laittaminen voi olla tervan juonta, niin Neiturin Kievarissa Neiturin kanavalla sekä Kivisalmen Kievarissa Kivisalmen sillan kupeessa ruokailun järjestäminen on helppoa, kun heinänteko. Ja kumpaankin paikkaan pääsee Lahdesta asti – toki niin pitkälle matkalle kannattaa varata kuitenkin omat eväät vielä lisäksi mukaan.

Kylällä on myös piilossa olevia helmiä, jotka eivät välttämättä ole kaikkien tiedossa. Rantuuksilta löytyy ihania laguuneja, joissa hieno hiekkaranta jatkuu matalana pitkälle järven selkää. Tunnetuin tällainen upea hiekkaranta on Iso-Pyysalossa, Etelä-Konneveden kansallispuiston alueella. Sinne pääsy onkin helpompaa veneellä, joten veneilevä tu􏰀u on hyvä olla olemassa – tai lahjoa joku kylällä asuva. Kaunis Etelä-Konnevesi on to􏰀uma􏰀omalle veneilijälle suorastaan vaarallinen pinnan alla olevien kivikkojen vuoksi. Toki erityisen kokemuksen saamiseksi vaan antaa mennä rei􏰂en ulkopuolella – taatusti sattuu ja tapahtuu. Yksi mielenkiintoisimmista paikoista, mikä seudulta löytyy, on Otramäen kaksihaarainen kuusi. Se on selviytynyt useamman myrskyn kourista ja sitkeästi pönöttää paikallaan.

Polkupyörällä pääsee Istunmäellä pitkälle, kunhan vaan ketjuja riittää. Kotiseutuoppia polkemalla saa Alakylältä, Neiturin suunnasta, Kivisalmesta ja Mäkäräniemestä, kun Leskelänkylältäkin. Suurin osa on toki hiekkateitä, mutta Neituriin päin matka joutuu asfalttia pitkin. Ja metsäautoteitä lähtee vähän joka suuntaan, niin kannattaa tarkistaa kännykän akun lataus kohdilleen ja mielellään vaikka kartta takataskuun – eikä punaisesta viiristä tarakalla ainakaan hai􏰀aa ole. Perusvarustukseen pitää ehdottomasti kuulua ämpäreitä, koska noilla retkillä löytyy tietysti se paras marjastus- tai sienestyspaikka ikinä. Ja kun muutenkin metsään haluat mennä nyt, niin yksin ei tarvitse siellä aikaansa viettää. Jos pihlajanmarjat ovat turhan happamia ja puolukat liian pieniä poimittaviksi, niin isompaakin saalista on tarjolla. Hirvenlihahampaan pakotuksen helpotukseen löytyy useita hirviseurueita.

Istunmäellä asuminen on seikkailu ja jos siihen haluaa hypätä mukaan, niin tervetuloa!

PALVELUIDEN JA MAHDOLLISUUKSIEN

KIRKONKYLÄ

Konneveden keskusta on pitkänomainen, valtatie 69 varteen muodostunut taajama, jossa sijaitsee monet Konneveden kaupallisista palveluista. Kirkonkylältä löytyy muun muassa kaksi ruokakauppaa, sekatavarakauppa, ravintoloita, rautakauppa, kodinkoneliike, hyvinvointipalveluita ja paljon muuta. Kirkonkylällä toimii Lapunmäen koulukeskus, johon kuuluvat uusi Metsäpolun päiväkoti, Lapunmäen yhtenäiskoulu ja Konneveden lukio. Koulukeskuksen läheisyydessä on myös Konneveden urheilukenttä, Hiihtomaa ja Konneveden museo. Kunnantalon läheisyydestä puolestaan löytyy erinomainen jalkapallokenttä. Kirkonkylältä löytyy myös Konneveden jylhä yli 100-vuotias harmaakivikirkko ja Etelä-Konneveden kansallispuiston porttinakin tunnettu Konneveden satama, Häyrylänranta.

Kirkonkyläylä alkoi nousta 1700-luvun lopussa Sisä-Suomen poikittaistienä toimineen maantien varteen. Keskustaajaman lisäksi Kirkonkylään kuuluvat Lahdenkylän ja Salmenkylän alue, Siikakoski, Silmutjärvi, Pukarajärven itäranta sekä pohjoiseen suuntautuvan Särkisalon tien varrella Itikkakylä, Alkula, Suokylä ja Heikkilä.

Etelässä Kirkonkylä on Etelä-Konnevesi -järvestä lounaaseen suuntautuvaa vaihtelevaa koski- ja salmireittiä, jossa asutusta on lähinnä vesistön varren laaksoissa ja matalilla kumpareilla. Kirkonkylän pohjois- ja itäosat ovat enimmäkseen tasaista ja loivasti kumpuilevaa metsäistä aluetta. Alueella on myös muutamia korkeita mäkiä.

Mäkien ja mukavien ihmisten

SIRKKAMÄKI

Konneveden kylistä eteläisin, Savoon ja Hankasalmelle rajoittuva Sirkkamäki on nimensä mukaisesti mäkistä seutua. Paikannimet kertovat sen myös; löytyy Lepikonmäki, Töhkerömäki (Konneveden korkein!), Pettäikönmäki, Ruuskanmäki, Ruuhimäki, Juhannusmäki… Konneveden ja Hankasalmen rajalta löytyy Häähninmäki, jossa upean näkötornin huipulle nousemalla näkeekin lähes koko kylän kerralla.

Matkaa Konneveden kylältä Sirkkamäkeen tulee toistakymmentä kilometriä, ja perimmäiselle Lummukankylälle yli 20 km. Tie on soratietä, jota kukin omalla tyylillään ajelee.

Etelä-Konnevesi järvi on rakkain kumppanimme, rantaviivaa on kilometritolkulla ja moni onkin löytänyt mökilleen paikan juuri Sirkkamäen suunnalta, järven tai pienemmän lammen rannalta. Kalastajia löytyy siis moneen lähtöön. Ja jos ei itsellä kalastus onnistu niin Sirkkamäessä on perinteisesti vedetty nuottaa ja myyty saalista tarvitseville. Tuore Konneveden muikku vaikkapa rantakalakeitossa on mitä parhainta herkkua. Sitä pääsee maistamaan joka kesä Kyläyhdistyksen kesätapahtumassa, jonne kokoontuu niin kylän väki kuin lomalaisetkin ja naapurikyläläiset.

Kyläyhdistys toimii aktiivisesti Sirkkamäessä. Uusi Kylätalo valmistuu pikkuhiljaa ja lisää toivottavasti aktiivista toimintaa entisestään. Iloiseen seuraan ovat kaikki tervetulleita, ikään ja kokoon katsomatta.

Kun kysyy muualta tänne tulleilta, mikä Sirkkamäessä ja sirkkamäkisissä on parasta, saa hyvin todennäköisesti vastaukseksi ”yhteisöllisyys” ja ”naapuriapu”. Ja Sirkkamäessä kaikki ovat naapureita keskenään, kilometreistä riippumatta. Kaveria autetaan ja yhdessä tehdään. Uudet asukkaat toivotetaan tervetulleiksi ja otetaan yhteisöön mukaan. Täällä on ihmisen hyvä olla!

LUONNON JA LEFFOJEN

Särkisalo

Konnevesi ei ole pelkästään Konnevesi-järven rantamaisemat. Käännyttäessä K-marketin nurkalta kohti kunnan pohjoista osaa, olemme vehmaan Keiteleen kainalossa eli Pyhälahti-Särkisalo-Välimäki kylien alueella. Kyliin johtava hiekkainen tie aiheuttaa joskus ongelmia kulkevaisille ja kalustolle mutta mikä parasta, ei tarvitse menettää hermojaan aamu- tai iltapäiväruuhkassa. Sanommekin leikillisesti, että meillä on Särkisalossa ”kehätiet”, joita kiertäen pääsee hyvin myös kaupungin puolelle eli Sumiaisten kautta Äänekoskelle. Kehätiet ja idylliset kylätiet ovat myös mainioita ilmaisia, eri mittaisia kuntoratoja lenkkeilyyn ja pyöräilyyn.

Alueen ensimmäinen vakituinen asukas Pietari Kolari perusti talonpaikan Kolarinsaareen kapean salmen rannalle. Rantamaisema houkutti jo silloin, samoin tänä päivänä. Kolarinsaaren rantamilta katselee Keiteleen aallolle yli sadan mökkikiinteistön omistajat.

Muita merkittäviä luontoretkeilijöiden ja maisemaihailijoiden kohteita ovat Pyhäjärven lintujärvi, Kantianvuori, Listonniemi ja –kanava. Listonniemeltä löytyy myös Naakelinmäki, Keski-Suomen toiseksi korkein paikka, Struven ketjun mittauspiste. Pyhälahti, jonka pohjukassa on satama ja kunnan venelaituri.

Pyhälahdesta löytyy myös kylämme ylpeys, Navettakino. Toiminut elokuvateatterina ja kokoontumispaikkana kylällä jo vuodesta 2001. Tuli tunnetuksi nuorten yrittäjien ansiosta valtakunnallisestikin, television ja lehdistön välityksellä.

Särkisalon kyläyhdistys toimii aktiivisesti järjestäen tapahtumia, toimintaa, tiedotusta, turvallisuutta kylällämme. Kesäisin kyläyhdistyksen Riihikahvila Pyhälahdessa tuo iloa mielelle ja makuaisteille tapahtumien ja tarjoilujen myötä.

Meillä ei ole katuvaloja, eikä siis valo- tai melusaastetta. Mutta talvisin on taivaalla tuhansien tähtilamppujen valot. Monet harrastusmahdollisuudet ovat lähellä, heti kun astut ovesta ulos, kaikessa hiljaisuudessa ja rauhassa.